Suunnitellaan juuri sinun
tarpeitasi vastaava kokonaisuus
Aurinkolämpö
Aurinkosähkö
Aurinkolämpö
Aurinkolämpöjärjestelmää miettiessä huomioitavia asioita
- Onko lämmöntarve kesällä riittävän suuri
- Talon asukkaiden määrä ja ikä
- Vanha lämmitysjärjestelmä
- Onko kyseessä uudisrakennus
- Katon ilmansuunta ja kaltevuus
- Onko katolle uusimistarvetta
- Onko pihalla kattoa varjostavia elementtejä
Aurinkosähkö
Aurinkosähköjärjestelmää miettiessä huomioitavia asioita
- Onko sähkön tarve valoisana aikana riittävän suuri
- Sähkön vuosikulutus ja kulutusprofiili
- Katon ilmansuunta ja kaltevuus
- Onko katolle uusimistarvetta
- Pihan vähäisetkin kattoa varjostavat elementit esim. lipputanko
Aurinkolämpö vs aurinkosähkö
|
|
Aurinkolämpö |
Aurinkosähkö |
|
Tilantarve katolla |
Pieni alue tuottaa paljon lämpöä |
Tilantarve noin 2,5 x suurempi |
|
Hyötysude |
40 – 50 % |
17 – 22 % |
|
Katon varjostuksia kannattaa välttää, entä osavarjostus? |
Järjestelmän teho laskee suhteessa varjostukseen |
Järjestelmän tuotto perinteisellä järjestelmällä romahtaa jo lipputangon varjosta |
|
Asennus |
Sisältää putkitöitä |
Sähkötöiden pätevyys vaaditaan |
|
Mitoitus ja ylituotanto |
Energia jää katolle ja voi jopa kiehuttaa keräimiä |
Ylituotanto myydään valtakunnan verkolle spottihinnalla |
|
Energian varastointi |
Varaaja |
Valtakunnan verkko, akku, varaaja |
|
Energian laatu |
Talon ja käyttöveden lämmitys |
Sähköllä saadaan kaikenlaiset laitteet toimimaan, helppo energia |
|
Taloudellisuus |
Mitä suurempi kulutus sitä parempi |
Korkea omakulutusaste tärkeä |
|
Huolto |
Keräimet, asennusjärjestelmä liittimet ja neste |
Paneelit, asennusjärjestelmä kaapelit ja invertteri |
|
Ekologisuus |
100% uusiutuva |
100% uusiutuva |
AURINKOLÄMMÖN TÄRKEÄT KYSYMYKSET
Aurinkolämpöjärjestelmä voidaan asentaa katolle, julkisivulle tai maastoon. Etelään oleva alue, jonka kaltevuus on noin 30 °, tarjoaa parhaan vuosituoton, mutta jyrkemmät asennuskulmat tuottavat paremmin keväällä ja syksyllä. Etäisyyden keräimestä varaajaan olisi hyvä jäädä alle 20 m.
Varjostukset puista ja naapuritaloista voivat vähentää merkittävästi lämmön tuottoa, kun taas varjot lipputangoista ja antenneista eivät aiheuta suurta haittaa.
Aurinkolämpöjärjestelmän vuosituotto optimiolosuhteissa on Keski-Suomessa noin 350 kWh/m2 ja Etelä-Suomessa noin 400 kWh/m2. Niukasti mitoitetun lämpimän käyttövesijärjestelmän (LKV) alle 40%:n kateaste (auringon osuus lämmöstä) saavuttaa edellä mainitut maksimituotot. Ylimitoitettu järjestelmä taas saavuttaa korkeat kateasteet, mutta pienet vuosituotot (esim. 250 kWh/m2). Lisäksi keräimen kiehumisvaara kasvaa, mikä johtaa jatkossa usein myös korkeampiin huoltokustannuksiin.
Käyttövettä lämmitettäessä tarvitaan keräinpintaa henkilöä kohden noin 1,2–1,5 m² (päiväkulutus 1,3–2,7 kWh/henkilö). Käyttövesivaraajan tilavuussuositus on noin 75–100 litraa/henkilö.
Tyypillinen LKV-järjestelmän koko on 4-8 m2, 300- 500 l LKV -varaajalla.
Järjestelmien hintahaarukka varaajalla on 4 000 – 7 000 euroa + asennuskulut.
Hybridijärjestelmät, joissa energiaa käytetään LKV:n lisäksi mukavuuslämmitykseen ja osittain talon lämmitykseen, mitoitetaan aina suuremmaksi.
Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys erityisesti kosteissa tiloissa, keräimen pinta-alaa voi laajentaa huomattavasti (noin 0,5 m² keräinpinta-alaa/m² kosteiden tilojen lattialämmitystä). Kosteiden tilojen lattialämmitys kuluttaa vuorokaudessa noin 1 kWh/m2. Sen yhteydessä käytetään yleensä energiavaraajia, joiden tilavuus alkaa 750 litrasta. Pienemmästä akkuvaraajasta ei useinkaan ole iloa, sillä sen kapasiteetti on yksinkertaisesti liian pieni.
Tapauskohtainen mitoitus on aina välttämätön.
Tyypillisen hybridijärjestelmän koko on 6-12 m2, 750-1 500 l energiavaraajalla.
Järjestelmien hintahaarukka varaajalla on 6 000 – 10 000 euroa + asennuskulut.
Aurinkolämpöjärjestelmän korkeammat perustamiskustannukset johtuvat siitä, että se on aina osa lämpöjärjestelmää ja sisältää varaajaan. Hyvin suunniteltu kokonaisuus on ekologisesti ja taloudellisesti järkevä.
Vuotuinen huoltokustannus on noin 1-2% järjestelmän hankintahinnasta.
Kuluvia osia ovat pumppu, paisunta-astia ja pakkasneste. Niiden elinkaaret ovat usein 10-15 vuotta, tosin Jodat Oy:llä on asiakkaita, joiden järjestelmissä näitä ei ole ollut tarvetta vaihtaa vielä koskaan.
Keräimissä on tavallisesti 10 vuoden takuu, mutta laskettu elinkaari on 25 vuotta. Saksassa Werner Jodatin rakentamat vanhimmat järjestelmät ovat olleet pian 40 vuotta käytössä.
AURINKOSÄHKÖN TÄRKEÄT KYSYMYKSET
Säteilyvoimakkuus kaikkialla Suomessa on riittävän korkea, jotta aurinkosähköjärjestelmä toimisi järkevästi. Aurinkosähköjärjestelmä voidaan asentaa kaikkialle, missä on riittävästi valoa. Etelään oleva alue, jonka kaltevuus on noin 30 °, tarjoaa parhaan tuoton. Poikkeama lounaaseen / kaakkoon tai kaltevuus 20° – 60 ° vähentää energiantuotantoa vain vähän.
Varjostukset puista, naapuritaloista, lipputangoista, antenneista ym. vähentävät merkittävästi sähkön tuottoa.
Aurinkosähköjärjestelmän vuosituotto optimiolosuhteissa on Pohjois-Suomessa noin 700 kWh ja Etelä-Suomessa noin 850 kWh per asennettua 1 kWp*.
(*Aurinkopaneelien huipputeho ilmoitetaan kWp yksiköllä (kilowattipiikki).
3 kWp: n aurinkosähköjärjestelmä tuottaa siten noin 2100 – 2500 kWh sähköä vuodessa. Pinta-ala katolla on noin 20 neliömetriä
Jos syötät kaiken tuottamasi aurinkoenergian verkkoon 3 kWh: n järjestelmästä, sähkömyyjäsi maksaa sinulle noin 100 euroa vuodessa (n. 4 cnt/kWh). Jos vastaavasti käytät tuotetun energian itse voit säästää ostosähkössä siirtoineen, veroineen noin 375 euron edestä (n. 15 cnt/kWh). Tässä huomaa omakulutuksen tärkeyden järjestelmän kannattavuudessa. Haasteena on luoda tarpeeksi kulutusta, kun aurinko paistaa.
Oikean kokoisen järjestelmän mitoittaminen onnistuu parhaiten tarkastelemalla sähkönkulutusta vuoden ajan taaksepäin. Autamme sinua tässä. Mitoitamme PV-Simulaatiolla parhaan koon.
Jos taloudelliset näkökulmat ovat toissijaiset järjestelmän kokoa rajoittaa, vain sopiva kattoalue, verkkoliittymän sulakkeen koko ja suunnitellun investoinnin määrä.
Aurinkosähköjärjestelmä, jonka nimellisteho on 1000 wattiap (1 kWp), tarvitsee noin 7 m² kattopinta-alaa.
Hintoihin vaikuttavat asennustyyppi ja paikalliset olosuhteet. Esimerkiksi 3 – 10 kWp järjestelmän hinta asennettuna on noin 1200–3000 €/kWp (2021Aurinkopaneelien valmistajat tarjoavat tänä päivänä takuita 10-25 vuotta. Todellinen käyttöikä on melko varmasti yli 30 vuotta. Järjestelmä vaatii vain vähän huoltoa ja sen käyttö on yleensä ongelmatonta. Vuotuinen huoltokustannus on noin 1-2% järjestelmän hankintahinnasta. Invertteri on yleensä vaihdettava noin 12-15 vuoden kuluttua.
Omakulutusosuus voidaan nostaa 100 %:iin jos ylituotanto varastoidaan akkuihin. Illalla ja yöllä voidaan käyttää päivällä varastoitua energiaa. Valitettavasti akkujärjestelmät eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia. Mökkisähköjärjestelmässä (Offgrid) akusto puolestaan on välttämätön.
Virtuaaliakkujärjestelmässä toimitat ylituotannon valtakunnan sähköverkkoon. Palveluntarjoaja maksaa siirrosta syntyvät kustannukset ja veron. Myöhemmin kun kulutuksesi ylittää aurinkotuoton saat saman energiamäärän ”ilmaiseksi” takaisin. Valitettavasti tämäkin on kannattavaa vain virtuaaliakun tarjoajalle. Omakotikäyttäjä maksaa käytännössä enemmän kuukausimaksuja, kuin kertyisi säästöjä verrattuna ylituotannon myymisestä verkkoon.
Kotitoimisto kesämökille ja nykyaikaiset offgrid-järjestelmät
Nykyaikaiset offgrid-järjestelmät
Onko sinulla kesämökki, jossa ei ole valtakunnan sähköverkkoa? Onko sinulla jo ennen ollut aurinkosähköjärjestelmä, mutta potkua ei riitä kotitoimiston pyörittämiseen?
Meillä on paljon kokemusta offgrid-kesämökeistä, joissa on tarvetta vaativaan kulutukseen. Työpäivän mittainen tietokoneen ja modeemin käyttö, jonka lisäksi jääkaappi, mikro ja kahvinkeitin tarvitsevat sähköä.
Ja tämä tarpeen mukaan ympärivuotisesti.
Räätälöimme juuri sinulle sopivan hybridijärjestelmän aurinkopaneeleista ja aggregaatista, joiden avulla voidaan viettää pitkiä aikoja omavaraisesti mökillä. Lähtökohtana on, että mökki on talviasuttava ja siitä lämmitettään mielellään puilla.
Hyvin suunniteltu, toteutettu ja valvottu järjestelmä on helppohoitoinen ja lähes huoltovapaa. Silmämääräiset tarkastukset varsinkin talven ja myrskyn jälkeen ovat suositeltavia vuosittain.
"
"Hyvin suunniteltu, toteutettu ja valvottu järjestelmä on helppohoitoinen ja lähes huoltovapaa. Silmämääräiset tarkastukset varsinkin talven ja myrskyn jälkeen ovat suositeltavia vuosittain. "
Aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvät kysymykset
- +358 40 77 321 39
- timo.jodat@energiakauppa.com
- Uittosalmentie 210 35990 Kolho